perjantai 13. heinäkuuta 2012

Musiikin Luomaa: Kauhuelokuvat

Tässä seuraavassa listassa nimeän omasta mielestäni parhaimmat kauhuelokuvien tunnusmusiikit. Lisään ne sekalaisessa järjestyksessä. (!) Tarkoittaen sitä, että ne eivät ole paremmuusjärjestyksessä, koska on minulle liian hankalaa nimetä, mikä tunnusmusiikki on yhdeksänneksi parhain.



Olen tehnyt alkuperäisen listan paperille, josta sitten poimin pullat rusinasta. Nämä saattavat kaikki olla melko tunnettuja, koska olen niin pinnallinen luuseri, mutta kaikki ovat hyviä, sen voin luvata.


Okei, aloitetaan:

Numero 23 (2007) Harry-Gregson Williams


Hei! Katso setä! Löysin Jim Carreyn vakavan elokuvan! En tiedä, onko tämä ylivoimaisen hyvä theme, mutta rakastin elokuvaa, joten lisäsin sitten tämän tänne.

Uhrilampaat (1991) Howard Shore


Tiedän, että suuri osa ei pidä Uhrilampaita kauhuelokuvana, mutta eipä Numero 23 ole myöskään kauhuelokuva.
Howard Shore teki mielestäni erittäin hyvää työtä tehdessään Uhrilampaiden musiikkia. Se on hidas, mutta tunnelmallinen. Ja vaikka et keskittyisi niin paljon musiikkiin elokuvan aikana, tunnistat ihan varmasti tämän musiikin liittyvän Uhrilampaisiin kuullessasi viulut ja sellot.

Henry Lee Lucas - Sarjamurhaaja (1990) Ken Hale, Steve A. Jones, Mic Fabus, Robert McNaughton


Okei... Ei tämäkään ihan mikään suuri kauhuelokuva ole. Teille, jotka ette tiedä, mistä on kyse, niin sarjamurhaajista. Henry Lee Lucas oli yksi Pohjois-Amerikan pahamaineisimmista sarjamurhaajista, mutta tämä elokuva perustuu löyhästi itse Lucasiin.
Tämä musiikki on vähän niinkuin yhdistäisi Painaijainen Elm Streetin ja Terminaattorin tunnusmusiikkeja. Ja se on äärimmäisen lyhyt, mutta lyhyyden se korvaa laadulla ja tunnelmalla. Huomaatteko? Ei ole viuluja tai muita jousisoittimia. Se tekee tästä tunnusmusiikista niin erikoisen.


Perjantai 13. (1980) Harry Manfredini




Nyt, kun kirjoitan tätä, on Perjantai kolmastoista, joten tämä sopii hyvin.
Friday the 13th loi Harry Manfredinille vielä pitkään töitä. Jopa Friday the 13th part 4: The Final Chapterin jälkeen aina Jason X:n saakka. Alkuperäinen tunnusmusiikki on kuitenkin klassikko, sekin lyhykäisyydessään korvaa pituuden laadullaan, tunnelmallaan, sekä nopeudellaan.
Tuo keskiosan kuiskaukset menevät: Ki, ki, ki, Ma, ma, ma, eli Kill her Mommy, ei chi, chi, chi, ha, ha, ha, niinkuin useimmat luulevat.


Painajainen Elm Streetillä (1984) Charles Bernstein


Tunnettu myös nimellä Freddy Kreuger theme. Pahaenteinen ja erittäin hyvin tunnistettava tunnusmusiikki. Varsinkin nuo rummut, jotka, elokuvan mukaisesti, kertovat unesta ja kun mukaan heitetään tuo zembalo, niin käsissämme on 18 karaatin kultaa oleva teos.


Manaaja (1973) Mike Oldfield



Kenties ehkä maailman tunnetuin tunnusmusiikki, vaikka ei olisi elokuvaa nähnytkään, tunnistaa elokuvan musiikin aina.

The Ring (2002) Hans Zimmer 


Mikään ei ole niin pelottavaa, kuin lapsen hyräily soittorasiamusiikin tahtiin. Vai?
Pakko myöntää, en tiedä, miten he ovat onnistuneet tekemään tästä näin karmivan kappaleen, varsinkin, kun siinä ei luulisi olevan mitään pelottavaa, muttakun on. En tiedä, johtuuko se itse nimestä; The Ring, vai siitä, että musiikki on hieman alavireisesti tehty. Kuitenkin. It's Scary.


Candyman (1992) Philip Glass



Ei ehkä niin pelottava, kuin se on kaunis. Olen muutenkin aina pitänyt Philip Glassin musiikista. En usko, että Silmänkääntäjäkään olisi ollut mitään, ellei herra Glass olisi ottanut ohjia käsiinsä.

Suspiria - Tappavat Huokaukset (1977) Goblin & Dario Argento


Italialainen progebändi, Goblin, pääsi tekemään elokuvahistoriaa tällä tunnusmusiikillaan. Kappale alkaa hitaasti ja totutun kauhumaisesti, mutta muuttuu kahden ja puolen minuutin jälkeen totaalisesti. Tämä on raivannut tilaa mm. The Devils Reject's:in musiikille.

Rosemaryn Painajainen (1968) Krzysztof Komeda


Jumankauta, että oli vaikea säveltäjän nimi. Puolet kappaleen kestosta meni sen kirjoittamiseen.
Anyway.
Roman Polanskin rakastettu ja vihattu klassikko, Rosemaryn Painajainen on elokuva, joka jaksaa vieläkin kauhistuttaa, vaikka se julkaistiinkin jo vuonna 1968. Ja tämä musiikki. Kuinka et voisi rakastaa sitä? Se on myös harvinainen siinä mielessä, että siinä lauletaan, mutta ei sanoilla, vaan "lallattelulla".

The Shining - Hohto (1980) Wendy Carlos, Rachel Elkind


Tämä, kuten monet muut kauhuelokuvien tunnusmusiikit, on pahaenteinen ja onkin antanut vaikutteita moniin muihin kauhuelokuvien musiikkeihin. Koska elokuva tapahtuu vuorella, on myös kappaleessa tuulia ja se oli hyvä veto. Tämä on jäänyt historiaan yhtenä Jack Nicholsonin parhaista rooleista (Yksi lensi yli käenpesän ja Batmanin ohella).

The Devil's Rejects (2005) Tyler Bates, Terry Reid, Rob Zombie


Koska olen metallifani, on tämä lähellä sielunmaisemaa. Rob Zombien kirjoitus, ohjaus ja musiikki. Suoritus lähentelee John Carpenterin suorituksia.

Päätön Ratsumies (1999) Danny Elfman


Voidaankohan Johnny Deppiä pitää Tim Burtonin luottonäyttelijänä. On hän sentään sen verran monissa hänen elokuvissaan esiintynyt.
Päätön Ratsumies -elokuvan tunnusmusiikki on hiljaisesta alkava nousten aina asteittain ja lopulta se iskee piikin, jonka jälkeen se hiljenee taas ja aloittaa uuden nousun. Aivan kuten krapula loiventavien jälkeen.  


Uinu, uinu lemmikkini (1989) Elliot Goldenthal


Tein tästä elokuvasta jo arvostelun, mutta oli tämä tunnusmusiikki sen verran hyvä, että oli se pakko lisätä tähänkin. Tämän elokuvan tunnusmusiikissa on hienoa varsinkin se, että lapsikuoro laulaa tämän viulujen ja pianon säestyksellä. Rakastan elokuvaa ja rakastan tunnusmusiikkia.

Session 9 (2001) Climax Golden Twins


Sydän alkaa hakkaamaan, kun kuuntelee tätä. Session 9 on yksi parhaimmista psykologisista kauhuelokuvista Rosemaryn painajaisen ja Inhon ohella. Se on karmiva ja niskakarvat pystyynnostattava ja musiikilla on tässäkin sormensa pelissä. 


Usva (1980) John Carpenter


Kuulostaa paljon Manaajalta, mutta ei kuitenkaan ole. Totuttua John Carpenterin laatua. Hidas ja uhkaava, aito pelon luoja. En edes katso elokuvaa, vaan kuuntelen pelkkää musiikkia ja kylmänväreet menevät selkäpiitäni pitkin ja voin myöntää, että hieman karmaisee tämä tunnari. Tämä kappale todistaa sen, mitä olen ennenkin sanonut. Musiikki luo elokuvan sielun.

Kun kerta puhuin John Carpenterista...

Halloween - Naamioiden Yö (1978) John Carpenter





On tuo John Carpenter aika jätkä. Käsikirjoittaa, ohjaa ja tekee vielä musiikin elokuvaan. Lisäksi, että tämä musiikki on yksi maailman tunnetuimmista tunnusmusiikeista ja voisin väittää, että kuuluu kolmen parhaan tunnusmusiikin joukkoon. Pidän tästä musiikista, varsinkin, kun se on hidas ja nopea samaan aikaan.


Siinä. Siinä on lista omista kauhuelokuvien suosikkimusiikeista. Saattaa olla, että jotain jäi huomaamatta. Ja muuten, jätin Tappajahain ja Psykon pois tarkoituksella, koska ne olivat jo edellisessä Musiikin Luomaa -artikkelissa.

Toivottavasti pidät.

2 kommenttia:

  1. Tämä on ehkä pikku juttu, mutta ehkä tuo Manaajan tunnari kannattaisi kreditoida Mike Oldfieldille Steve Boeddekerin sijaan, sillä vaikka siinä uusitussa versiossa onkin jälkimmäisen käsialaa, niin onhan se silti selvästi edelleenkin Oldfieldin.

    VastaaPoista
  2. Ah... Katsos vaan, kiitos, kun huomautit. En ole varma, olisinko itse huomannut tätä pientä virhettä.

    VastaaPoista

Olisitko kiltti ja jättäisit kommentin? Luen ne kaikki ja vastaan parhaani mukaan. Olisin erittäin kiitollinen. Kiitos!