Unettomassa on tarkoitus tehdä lyhytelokuva 48 tunnissa. Ideoinnista ja käsikirjoituksesta aina leikkaukseen ja toimitukseen asti. Perjantaina annetaan genre, esite, hahmo ja repliikki, joiden täytyy olla mukana elokuvassa. Tämän jälkeen joukkueet ovat omillaan. Lyhytelokuva täytyy ideoida, kuvata ja leikata seuraavan kahden päivän aikana.
Itse olin mukana valomiehenä ja teimme töitä 36 tutia putkeen. Valvoin miltei koko 48 tuntia ja kun kuvaukset olivat ohi, menin nukkumaan neljäksi tunniksi ja heräsin seuraavana aamuna ennen kuutta, että ehdin bussiin, joka lähti kohti Helsinkiä kuudelta, sillä minun piti osallistua taidefestivaaleille. Koko viikonlopun aikana nukuin suurin piirtein 7h.
Opin unettomassa, että itsensä vieminen äärirajoille ei aina ole mukavaa, mutta se voi olla mielenkiintoista. Omien rajojensa kokeilu on kiinnostava kokemus ja se kertoo paljon siitä, miten paljon stressiä kestää. Itse mm. nukahdin kahdeksikymmeneksi minuutiksi erään kerrostalon pihaan auringonpaisteeseen, kun minun piti vahtia kalustoa. Eikä asiaa auttanut, että sattui olemaan miltei hellepäivä. Onneksi kalustoa oli vahtimassa muitakin ihmisiä, etten itse ollut vastuussa asiasta.
Huomasin myös, että kun on äärimmilleen väsynyt ja meinaa nukahtaa, voi itsensä herättää kaksi kertaa. Kolmannella kerralla simahtaa totaalisesti. Ja huomasin myös sen, että jos on ollut aktiivisena yli vuorokauden, on vaikeampi saada unta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisitko kiltti ja jättäisit kommentin? Luen ne kaikki ja vastaan parhaani mukaan. Olisin erittäin kiitollinen. Kiitos!