Uusi hylly tullut ja nyt ovat elokuvat vihdoinkin järjestyksessä

Sain tässä juuri uuden hyllyn, koska vanhasta uhkasi loppua kokonaan tila. Elokuvia on tässä kesän aikana kerääntynyt niin mukavasti, että yksin elokuvia on tällä hetkellä 71, kun taas kesän alussa niitä oli vaivaiset 10-25. Siihen lisätään vielä boksit ja pelit, niin omistuksessa on reilusti yli sata levykuorta. Joten varmaan tajuatte, miksi piti hommata uusi hylly.

Onneksi sain tämän hyllyn varastosta, ettei tarvinnut hakea itse kaupasta, koska rahatilanne on se, mikä yleensä suomalaisella on.
Hain myös varastosta vanhan telkkarini takaisin. Enään pitää etsiä jostain tuo vanha DVD -soitin, joka tuntuu kadonneen mysteerisesti. Hmm... Enpä tiedä.

Vasemman puoleisen hyllyn ensimmäisellä hyllyrivillä on höylän lisäksi Aku Ankan Taskukirjani sekä Roope-Setä -pokkarini. Toisella hyllyllä taas on muut sarjakuvat, kuten Fingerporit ja Korkeajännitykset. Kolmannella hyllyllä sitten on varsinaiset kirjat vasemmalla puolella ovat fiktiokirjat ja oikealla tietokirjat.
Alin hylly koostuu satunnaisista tietokirjoista, pokkareista ja telkkari jättää nyt varjoonsa yhden kulta-aarteistani: Rock -ensyklopedian. Painaa tonnin.

Oikeanpuolesella hyllyllä taas ovat sitten kaikki elokuvani. Ylimmällä hyllyllä ovat Draama/Toiminta/Trillerielokuvat. Toisella hyllyllä kauhuelokuvat. Kolmannella hyllyllä ovat boksit, sekalaiset ja komediat. Toiseksi alimmalta löytyvät pelit ja alimmalta löytyy lisää satunnaista kamaa ja arkistointivihko ja James Bond -ensyklopedia. sekin painaa tonnin.

Ronskia huumoria ja vesisadetta

Näin sitä vain sataa vettä täällä Tampereella. Ja toissapäivänä minä vielä makasin viltin päällä rannalla. (Ja sain mehiläisenpiston niskaani) Tänään, kuten kaikkina muinaki päivinä tällä viikolla, kävin pyörällä "kapessa" eli keskustassa. Pääasiallinen tarkoitus oli ostaa itselle varalle HDMi -kaapeli. Sitten kun olin jo suuntaamassa takaisinpäin, ajattelin, että voisin käydä koskikeskuksen Suomalaisessa kirjakaupassa. Siellähän on ale. Sieltä ostin aikaisemmin tällä viikolla Millenium -trilogian kahdellatoista eurolla. Sieltä mukaan tarttui tämä:

Näyttää vähän kirotulta raamatulta, and i'll be damn if it isn't.
Tämä kirja on täynnä mustaa huumoria ja ronskeja vitsejä. Pääasiallisesti nämä ovat sarjakuvastrippejä, eli piirrettyjä, eli varsinaista lukemista ei pääse harjoittamaan. Ja hintaakin oli siedettävät 17€, eli se lähti samantien mukaan.
Pakko sanoa, että minä vain rakastan mustaa huumoria yli kaiken. Mikään ei ole hauskempaa, kuin kymmenen kuollutta vauvaa pullossa (paitsi ehkä kuollut vauva kymmenessä pullossa) tai vanhat kunnon holokaustivitsit. (Mitä eroa on juutalaisella ja partiolaisella? -Partiolainen tulee leiriltä takaisin) Jotkut pitävät minua sairaana, minä pidän itseäni erittäin sairaana, kun nauran vielä näille jutuille.

En koe tuon varoituksen vaikuttavan minuun enään mitenkään.

Kirjassa on pääasiallisesti vitsejä lapsien pahoinpitelystä, vaimon hakkaamisesta, seksuaalisista häiriöistä ja kaikesta muusta, mitä meillä pohjoismaissa pidetään tabuina tai ainakin erittäin arkoina aiheina. Ja sitä ei voi olla rakastamatta.

Suosittelen erittäin lämpimästi, jos tykkää sysimustasta huumorista ja sarjakuvastripeistä.

Kaupunkikierrokselta tullessa

Tässä näin kun tili tuli ja pääsi vihdoin ostamaan kaikkee kivaa, niin päätinkin lähteä pyöräilemään Tampereen keskustaan.
En tajunnut, että ulkona tulee olemaan varjossa 23 astetta lämmintä, joten menin pistämään päälleni nahkatakin. Muutenkin yleensä kaikki jutut kaatuvat minulla siihen, ettei ole tarpeeksi taskuja. Ja nahkarotsissani onneksi on. Kuitenkin, kun kävin hakemassa pyörän, tajusin, että renkaat pitää pumpata. Meidän asuntomme on neljännessä kerroksessa ja pyörävarasto taas maatason alapuolella. Piti ne kumit sitten pumpata ja ylös neljänteen kerrokseen, pumppu mukaan ja pumppaamaan renkaat täyteen. Huomasin, että kaikista pyöräpumpuista olin valinnut sen kaikista huonoimman. Takaisin ylös ja pumppu vaihtoon. Lisää kapuloita rattaisiin löi se, että pyörävarastomme on aivan sairaan pieni. Ei sielä pysty ihmislapsi olemaan. Kun vihdoin olin saanut kumit pumpattua, huomasin, että ketjut olivat löysät kuin mummon... Kaula. Takaisin ylös ja hakemaan jakoavainta, että saa ketjut kiristettyä. "No miten perkeleessä?" kuului pyörävarastosta selkeällä äänellä, kun en muistanut, miten ketjut kiristetään. Kännykästä netti esille ja ohjeet nenän eteen, mutta ei vieläkään auennut. "Mikä vitun takakiekko?"
Soitin sitten veljelle ja pyysin häntä, että tulisiko hän auttamaan. Hän sanoi juuri heränneensä, tietysti muutamalla "vittu" -sanalla höystettynä. Lopulta sain sitten hänet apuun ja nyt kiristyi pyörän ketjutkin.
"Voi prkl..." sanoin, kun huomasin, että satula on matala kuin nörtin itseluottamus. Takaisin ylös ja hakemaan kuusiojakoavainta. Lopulta sain oikeanlaisen jakoavaimen ja sitten seurasi ankara tappelu sen kanssa, miten saa pultin auki. Viime käyttäjä oli nähtävästi juntannut sen niin hyvin kiinni, ettei varmasti aukea ja lisäksi pultti taisi olla hieman ruosteessa. Mieleni teki vetää turpaan sitä häiskää, joka oli tämän vetänyt niin kireälle.
Kun pyörä oli kunnossa, niin olin valmis lähtemään kaupungille... Nahkatakki päällä auringonpaisteeseen. Huomasin pian, että tämä pyörä oli yhtä tuskaa polkea. Se tuntui raskaan ja kevyen sekoitukselta, sekä hitaalta.
Keskustassa sitten kävin Viiden tähden elokuvadivarissa, jossa muuten on tällä hetkellä käynnissä ale, jossa melkein kaikki leffat -50%. Kannattaa käydä, jos haluaa elokuvia halvalla. Sieltä tarttui sitten mukaan kaksi elokuvaa:
Uinu, uinu lemmikkini (1989) ja
The Omen (2006) yhteensä 7 €.

Lisäksi kävin Galatassa, Tampereen ehkä parhaimmassa kebab -ravintolassa sekä koskikeskuksen Suomalaisessa kirjakaupassa, josta mukaan tarttui koko Stieg Larrsonin Millenium -trilogia yhteensä 12 eurolla, koska kirjoja sattui olemaan sopivasti tarjouksen mukaisesti: 3 pokkaria 12 €.