Tässä näin kun tili tuli ja pääsi vihdoin ostamaan kaikkee kivaa, niin päätinkin lähteä pyöräilemään Tampereen keskustaan.
En tajunnut, että ulkona tulee olemaan varjossa 23 astetta lämmintä, joten menin pistämään päälleni nahkatakin. Muutenkin yleensä kaikki jutut kaatuvat minulla siihen, ettei ole tarpeeksi taskuja. Ja nahkarotsissani onneksi on. Kuitenkin, kun kävin hakemassa pyörän, tajusin, että renkaat pitää pumpata. Meidän asuntomme on neljännessä kerroksessa ja pyörävarasto taas maatason alapuolella. Piti ne kumit sitten pumpata ja ylös neljänteen kerrokseen, pumppu mukaan ja pumppaamaan renkaat täyteen. Huomasin, että kaikista pyöräpumpuista olin valinnut sen kaikista huonoimman. Takaisin ylös ja pumppu vaihtoon. Lisää kapuloita rattaisiin löi se, että pyörävarastomme on aivan sairaan pieni. Ei sielä pysty ihmislapsi olemaan. Kun vihdoin olin saanut kumit pumpattua, huomasin, että ketjut olivat löysät kuin mummon... Kaula. Takaisin ylös ja hakemaan jakoavainta, että saa ketjut kiristettyä. "No miten perkeleessä?" kuului pyörävarastosta selkeällä äänellä, kun en muistanut, miten ketjut kiristetään. Kännykästä netti esille ja ohjeet nenän eteen, mutta ei vieläkään auennut. "Mikä vitun takakiekko?"
Soitin sitten veljelle ja pyysin häntä, että tulisiko hän auttamaan. Hän sanoi juuri heränneensä, tietysti muutamalla "vittu" -sanalla höystettynä. Lopulta sain sitten hänet apuun ja nyt kiristyi pyörän ketjutkin.
"Voi prkl..." sanoin, kun huomasin, että satula on matala kuin nörtin itseluottamus. Takaisin ylös ja hakemaan kuusiojakoavainta. Lopulta sain oikeanlaisen jakoavaimen ja sitten seurasi ankara tappelu sen kanssa, miten saa pultin auki. Viime käyttäjä oli nähtävästi juntannut sen niin hyvin kiinni, ettei varmasti aukea ja lisäksi pultti taisi olla hieman ruosteessa. Mieleni teki vetää turpaan sitä häiskää, joka oli tämän vetänyt niin kireälle.
Kun pyörä oli kunnossa, niin olin valmis lähtemään kaupungille... Nahkatakki päällä auringonpaisteeseen. Huomasin pian, että tämä pyörä oli yhtä tuskaa polkea. Se tuntui raskaan ja kevyen sekoitukselta, sekä hitaalta.
Keskustassa sitten kävin Viiden tähden elokuvadivarissa, jossa muuten on tällä hetkellä käynnissä ale, jossa melkein kaikki leffat -50%. Kannattaa käydä, jos haluaa elokuvia halvalla. Sieltä tarttui sitten mukaan kaksi elokuvaa:
Uinu, uinu lemmikkini (1989) ja
The Omen (2006) yhteensä 7 €.
Lisäksi kävin Galatassa, Tampereen ehkä parhaimmassa kebab -ravintolassa sekä koskikeskuksen Suomalaisessa kirjakaupassa, josta mukaan tarttui koko Stieg Larrsonin Millenium -trilogia yhteensä 12 eurolla, koska kirjoja sattui olemaan sopivasti tarjouksen mukaisesti: 3 pokkaria 12 €.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisitko kiltti ja jättäisit kommentin? Luen ne kaikki ja vastaan parhaani mukaan. Olisin erittäin kiitollinen. Kiitos!