Arvostelu: Babylon A.D (2008)

Mathieu Kassovitz teki viisi kokonaista vuotta käsikirjoitusta Maurice Dantecsin romaaniin, Babylon Babies ja vuonna 2005, Studio Canal suostui rahoittamaan tämän projektin ja vuonna 2008 se sai ensi-iltansa. Vin Diesel kieltäytyi Hitmanin roolista tämän elokuvan vuoksi ja se on saanut vähän huonon valon. Tuntuu, että se oli väärä valinta. Babylon A.D on elokuva, joka ei ottanut tuulta alleen ja lähtenyt menestymään. Se laskeutui mahalleen.

Tekniset tiedot:

Tuot.Vuosi: 2008

Ohjaaja: Mathieu Kassovitz

Pääosissa: Vin Diesel, Michelle Yeoh, Mélanie Thierry

Musiikki: Atli Örvarsson

Käsikirjoitus: Mathieu Kassovitz

Kesto: 1h 37min

Elokuva alkaa prologilla, jossa kuuluu taustalla Vin Dieselin ääni puhuen siitä, pitäisikö tämä maailma pelastaa. Olemmeko me tärkeämpiä. Lisäksi hän asettaa jo alussa jumalankin kyseenalaiseen valoon.

Varsinainen elokuva alkaa, kun palkkasoturi, joka elokuvassa tunnetaan ainoastaan nimellä Toorop herää sängystään Uudessa Serbiassa. Paskaloukussa, jos sallitte. Tooropin elämä on periaatteessa vain selviytymistä. Hänet on merkattu U.S.A:ssa terroristiksi, eikä hän pääse takaisin rakkaaseen kotimaahansa. Tässä tulevaisuudenkuvassa Amerikka on se suuri unelma. Kaikki haluaisivat Amerikkaan, mikä tänä päivänä vaikuttaa vähän omituiselta.

Toorop saa lopulta toimeksiannon gangsteripomo Gorskilta, joka haluaisi, että hän salakuljettaisi erään tytön Siperialaisesta luostarista Amerikkaan. Palkintona Tooropille olisi kokonaan uusi elämä U.S.A:n passin ja uuden identiteetin kanssa. Porkkana on niin vastustamaton, että Toorop suostuu, mutta hän ei tiedä, että tätä orpotyttöä vainoavat niin Amerikkalainen uskonlahko, kuin myös salaperäiset akrobaattikommandot. Kuulostaako typerältä? Ei se ole ihan niinkään.

Babylon A.D kyseenalaistaa kaiken, mikä nykyään on tärkeää. Uskonnon, luonnonsuojelun ja ihmisluonnon. Se kertoo sen, että maailman pelastaminen on mahdotonta, koska ihmiset haluavat pelastaa itsensä ennemmin, kuin maailmansa. Jotkut sanovat tätä kyyniseksi, mutta minä kutsun sitä vain elämän realiteeteiksi.

Babylon A.D on periaatteessa kaoottinen road trip elokuva post apokalyptisen maailman läpi, jossa terrorismi ja pommitukset ovat arkipäivää. Ei ole ihme, että ihmisiä kuolee joka päivä ja maailma on julma. Periaatteessa tämä maailma on palannut vanhaan, primitiiviseen kuvaansa, jossa vain vahvimmat selviytyvät. DVD:n kannessa lukeekin: ”Kill or be Killed. Survivors Code”

Kuten sanoin jo ensimmäisessä Musiikin Luomaa -artikkelissa, pidän tämän elokuvan soundtrackistä jostain kumman syystä. AchoZen ja Atli Örvarsson tekivät hyvää työtä sekoittaessaan klassista musiikkia ja räppiä keskenään.

Hauskaa tässä elokuvassa on se, että Itä-Eurooppa -kohtauksia ei tarvinnut paljoa lavastaa, sillä kaikki rakennukset olivat juuri sen näköisiä Kazakstanissa ja Tšekissä, kuin ne olivat elokuvassa. Go Neuvostoliiton betonilähiöt! GO!

Voisin kertoa vähän juonesta: Juoni on periaatteessa hyvin simppeli, mutta rivien takana on paljon pienempiä juonia, joiden näkemiseen ei riitä pelkästään yksi katselukerta. Ellei ole mastermind.

Suoraan sanottuna, en ymmärrä, miksi tämä elokuva ei oikein ottanut tuulta alleen. Mielestäni se on oikein mainio elokuva. Sekin on tietysti katsojan silmässä. Huonoiksi puoliksi luetellaan varmaan se, että elokuva on varsin sekava, mutta sen takia tämä pitäisikin katsoa useampaan kertaan, että ymmärtää täysin, mistä tässä elokuvassa on kyse.Mutta editointityö on hyvin häiritsevää. Kohtaukset vaihtuvat nopeasti, eikä niihin kerkeä kiinnittämään tarpeeksi huomiota. Eikä loppukaan ole jaksanut viehättää kaikkia.

Nautin elokuvasta, mutta muut eivät.

Pisteet: 3/5