And shepherds we shall be,
For Thee, my Lord, for Thee.
Power hath descended forth from Thy hand,
That our feet may swiftly carry out Thy command.
So we shall flow a river forth to Thee
And teeming with souls shall it ever be.
In nomine Patris et Filii et Spiritus Sancti.
- McManusien sukurukous elokuvasta The Boondock Saints
The Boondock Saints... Ah! Mikä ihana vertaus tuolle kriitikoiden aliarvostelemalle elokuvalle. Vaikka katsoisittekin Rottentomatoes.comista tämän elokuvan surkeaksi, niin sitä se ei todellakaan ole. Se on yksi parhaita elokuvia, mitä olen ikinä nähnyt. Sen näyttelijäsuoritukset, idea, musiikki, käsikirjoitus, kaikki se on mitä mainiointa. Eniten tässä elokuvassa pidin sen Irlantilaistyylisestä tunnusmusiikista. Jeff Danna on todellakin onnistunut tämän elokuvan musiikin kanssa ja kappale, joka soi alussa, auttaa liimaamaan ruudun ääreen katsomaan tätä elokuvaa.
Jaa mistä elokuva kertoo? No, minäpä sanon:
Elokuva kertoo kahdesta Bostonissa asuvasta irkkuveljeksestä, Connor (Sean Patrick Flannery) ja Murphy (Norman Reedus) McManuksesta. He työskentelevät teurastamolla ja ovat iltaisin juomassa kantapaikassaan. Normaalia Irlantilaiselämää siis. He ovat molemmat syvästi uskonnollisia heidän isänsä kasvatuksesta johtuen.
Eräänä päivänä veljekset sitten tappavat itsepuolustukseksi kaksi venäläiseen mafiaan kuuluvaa rikollista. Murhaa lähetetään tutkimaan FBI:n järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistunut agentti Paul Smecker (Willem Dafoe aina yhtä hyvänä näyttelijänä).
Veljekset saavat eräänä yönä näyn, joka käskee heitä tappamaan kaikki rikolliset maan päältä. Veljekset uskovat sen olevan käsky jumalalta ja alkavat toteuttamaan näyn käskyä. Pian mukaan liittyy mafian pettämä, funny maninä tunnettu Rocco (David Della Rocco). Pian heidän perässään onkin sitten Smecker ja Bostonin poliisivoimat.
The Boondock Saintshan ei ole juoneltaan mikään maailman rikkain elokuva, mutta se on erittäin hyvin toteutettu. Ja hyvin paljon siinä on musiikilla näppinsä pelissä.

Minä pidin kanssa tästä elokuvasta ja olen ollut oikeasti yllättynyt kuinka laajalti sitä haukutaan. Ehkä monella on vain ollut turhan vakavamieliset odotukset elokuvaa kohden, kun ainakin itseäni juuri sen keveys oli se mikä teki siitä miellyttävän.
VastaaPoistaNo, osa pitää ja osa ei.
Mihin liittyen, en ole kakkososaa katsonut, mutta näemmä suurin osa ekasta leffasta pitäneistä ei ole siitä pitänyt, kuten eivät myöskään he jotka eivät ensimmäisestäkään pitäneet. Pitänee se silti josain vaiheessa katsoa.
Niin, en tiedä, onko syynä sitten se, että elokuvassa kiroillaan armottoman paljon vai se, että idea muistuttaa enemmän sarjakuvaa tai huonoa "aikuisten" animaatiosarjaa.
VastaaPoista