Näin Itsenäisyyspäivän kunniaksi onkin arvostelevan nyrkin alla todellinen jenkkisotaleffa, joka perustuu Jugoslavian sodan jälkimaininkeihin. Tuntematon sotilas is soo last millenium.
Tekniset tiedot:
Tuot.Vuosi: 2001
Ohjaaja: John Moore
Tuottaja: Stephanie Austin
Pääosissa: Owen Wilson, Gene Hackman, Gabriel Macht
Käsikirjoitus: David Veloz, Zak Penn
Kuvaus: Brendan Galvin
Leikkaus: Paul Martin Smith
Musiikki: Don Davis
Kesto: 1h 46min
Aluksi Top Gun-rip off -elokuvalta vaikuttava toimintatrilleri käynnistyy, kun kaksi Amerikkalaista, palvelukseen kyllästynyttä hävittäjälentäjää, Luutnatntti Burnett (Owen Wilson) ja Stackhouse (Gabriel Macht) komennetaan lennolle, mutta komento peruutetaan. Burnett on kyllästynyt totaalisesti USA:n ilmavoimien tapaan hoitaa asioita Jugoslavian sodan jälkimainingeissa. Kaikki on tylsää ja Burnetista on tullut kyyninen elämää kohtaan. Toisinsanoen, hänellä on asenneongelma, eikä hänen esimiehensä pidä hänestä. Lopulta Burnett ja Stackhouse lähetetään tiedustelulennolle Jouluna. Heidän tehdessään tavallista tiedustelulentoa, heidän hävittäjänsä ammutaan alas demilitarisoidulla alueella, jossa kuitenkin liikkuu Serbejä. Ja niin alkaa armoton kissa ja hiiri -leikki, joka kantaa koko elokuvan ajan loppuun asti lisäten suspensiota ja jännitettä edetessään.
Aluksi Vihollisen keskellä vaikuttaa tylsältä ja epämielenkiintoiselta, eikä suurta konfliktia oikein jaksaisi odottaa. Mutta kun tämä vastoinkäyminen iskee, alkaa katsojan mielenkiinto kiinnittyä vähän enemmän ja jokainen vastoinkäyminen kiinnittää katsojaa enemmän elokuvaan. Ongelmana on vain se, että pitää taistella, että jaksaa odottaa näihin vastoinkäymisiin. Kaikki vaikuttaa vain niin tylsältä aluksi, mutta lopulta, kun toiminta alkaa, muuttuu elokuvan ilme aivan täysin. Musiikit ovat yksi, joka nostattaa Behind Enemy Linesin tunnelmaa ja suspensiota suuresti ja antaa elokuvalle audiovisuaalisen ilmeen, jonka se ansaitsee.
Gene Hackmanin esittämä Amiraali Reigart yrittää saada Amerikan poikaa turvaan, mutta ärsyttävä ja kusipäämäinen Amiraali Piquet (Joaquim de Almeida) estää häntä. Ihan kuin hän ei haluaisi pelastaa Burnettia ja tämä osa on vähän harmaata aluetta realistisuuden rajalla. Tämä subjekti elokuvassa antaa sille kaikille Amerikkalaisille sotaelokuville olennaisen propagandamaisen kosketuksen. Lisäksi tämä pattitilanne on jokaisen Jugoslavian sotaan perustuvien elokuvien toistuva teema (vrt. Ei kenenkään maa). Onko se sitten niin, miten oikeasti tapahtui? Siitä ei voi olla varma, mutta se, mistä voi olla varma, on se, että Behind Enemy Lines on vähän turhan epärealistinen. Otetaan vertailukohtana vaikkapa Shooter, joka oli realistisuudessaan ylitsepääsemätön. Siihen verrattuna tässä elokuvassa on turhan vähän todellista pohjaa kaipaavia aspekteja.
Pakko sanoa leikkauksesta. Ne ovat... Miten tämän sanoisi... Erikoisia. Pysäytyskuvia, erikoisia hidastuksia ja välillä turhan räväköitä skarveja, mutta en sano, että leikkaus olisi huonoa. Leikkaus on mainiota ja räpsähtävät skarvit on toteutettu oikeissa paikoissa tuoden lisää jännitettä elokuvaan.
Tähdet: ****
Eikös tämä leffa perustunut jossain määrin tosi tapahtumaankin? Vai muistanko ihan väärin?
VastaaPoistaJuu, löysästi erään kapteenin kokemuksiin.
VastaaPoistaEbin 5/5 :D:D:D:D
VastaaPoistaMuistan jotenkuten sen tositapauksen johon tämä varsin reipashenkinen toimintaelokuva pohjautuu. Muistaakseni kyseinen lentäjä ei todellakaan juossut ilkimyksiä pakoon, etc. vaan pidätettiin samantien hänen pudottuaan maahan. Mikä lie euromaa nyt olikaan kyseessä ei halunnut luovuttaa miestä jenkeille, vaan syyttää vakoilusta omassa maassaan, sillä he eivät uskoneet väitteeseen, ettäkö hän olisi vahingossa lentänyt väärässä ilmatilassa. Jnekkien painostuksen alla herra kuitenkin vapautettiin ja oletettavasti rikkoo nyt muiden maiden ilmatiloja.
VastaaPoistaHauskaa tässä elokuvassa on, että Gene Hackman itsekin teki aikoinaan elokuvan (Bat21), jossa hän esitti sotilasta jonka putoaa vihollislinjojen taakse.