Henkilökohtainen haaste: HYM

Aah... Movember. Hyväntekeväisyystempaus, joka on saanut alkunsa vuonna 2003 ja jonka tarkoituksena on se, että miehet kasvattavat itselleen marraskuun ajaksi viikset.
Pitkään ajattelin osallistua tähän kamppanjaan, mutta aina minulle tuli sama este...
Ei minulla jumalauta kasva viikset.
That's right. Minulla ei kasva muu, kuin juuri ja juuri pulisongit... Eli ei ole mitään syytä kasvattaa viiksiä, jos on niin paha, etteivät ne kasva.
Elämä potkii.
Mutta mikä minulla sitten kasvaa?
Hmm... Hei! Hiukset.
Kuten uskoisin, että myös useimmilla muillakin, minulla kasvaa hiukset. Joten, mikä on vähintään yhtä "eeppinen" ja nolo samaan aikaan, kuin viikset?
"Mullets!" Takatukat. Sellaisen voisin vaikka kasvattaa.
Mutta sitten on vain yksi ongelma...
Kuukausi on turhan lyhyt aika kasvattaa takatukkaa. Varsinkin, kun se on niin lyhyt nytkin. Eli, kuinka kauan kasvattaisin takatukkaa?
Olisiko vaikka... Hmm... Joulukuusta vaikkapa kesäkuuhun? Jep, se kuulostaa hyvältä. Kasvatan siis takatukkaa joulukuusta kesäkuuhun. Puoli vuotta siis. Kutsuttakoon tätä tapahtumaa nimellä "Half Year Mullet" (HYM).
Nyt, älkää käsittäkö väärin. On minulla ollut jo joskus takatukka. Joskus vähän aikaa sitten. 9 kuukautta sitten. Toinen tapa sanoa olisi se, että minulla oli takatukka viisitoista kiloa sitten.
Se oli eeppinen:

Harmittaa, etten silloin otattanut/ottanut lisää kuvia itsestäni, mutta se tulee muuttumaan!
Otan nyt kuvan takatukastani aina kahden viikon välein ja lisään sen tänne, sekä facebookkiin Elokuvahullun päiväkirjan -sivuille.

HYM alkakoon! Heti joulukuussa.

Arvostelu: Taken (2008)

Mitäs Liam Neeson oli ennen Takenin ilmestymistä? Ei mitään ihmeellistä. Vain jedi, jumala ja kouluttanut Batmania. Ja sitten joku vielä kehtaa viemään hänen tyttärensä. "They didn't know with who they were messing around." 

Tekniset tiedot:
Tuot.Vuosi: 2008
Ohjaaja:  Pierre Morel
Tuottaja: Didier Hoarau
Pääosissa: Liam Neeson, Maggie Grace, Leland Orser
Käsikirjoitus: Luc Besson ja Robert Mark Kamen
Kuvaaja: Michel Abramowicz
Leikkaaja: Frédérik Thoraval
Musiikki: Nathaniel Méchaly
Kesto: 1h 43min

Bryan Mills (Liam Neeson) on entinen CIA -agentti, joka on eronnut vaimostaan, Lenoresta (Famke Janssen). Lenore on myöhemmin mennyt uusiin naimisiin rikkaan öljypohatan, Stuartin (Xander Berkley), kanssa. Bryanilla ja Lenorella on tosin yhteinen tytär. Seitsemäntoistavuotias Kim (Maggie Grace) haluaa välttämättä lähteä ystävänsä kanssa seuraamaan rockbändi U2 Euroopan kiertuetta, ja vaikka hänen isänsä koittaa kieltää lähdön, ei hän voi mitään itsenäistyvän nuoren naisen tahdolle. Tietyin ehdoin Bryan suostuu ja Ranskassa alkaa vasta tapahtua. Kim kaapataan huoneistostaan ja Bryan lähtee oman trailerispiikkinsä siivittämänä jahtaamaan albanialaisia kaappareita. That's right kids. Going to foreign lands is dangerous as a young girl! 

Taken oli ilmestyessään menestys, enkä yhtään ihmettele. Huomasin itsekkin melkein hyppääväni sohvalta muutamissa kohdissa. Ja miksi? Leikkaukset ovat sopivan pitkiä ja nopeita ja kuvaus hienoa. Tarkoittaen, että samanlaista äkkinäistä skarvien juhlaa, mikä oli Meduusa -elokuvissa ei nähty. Lisäksi Liam Neeson eläköityneen CIA -agentin roolissa oli loistava. Olen eläköitynyt, en kuollut. Suurimmat kylmänväreet Takenissa aiheutti Liam Neesonin kuuluisa dialogi puhelimessa, joka soveltuu loistavasti Takenin trailerispiikiksi.
Lisäksi huomasin, että Luc Besson ei ole vielä menettänyt kykyään muuntautua käsikirjoittamisessa, sillä tämä tiivistunnelmainen trilleri ei ole ihan mikään tavallinen draamaelokuva, jollaisia Luc Besson yleensä tekee, mutta tämä onkin enemmän Jenkki -kuin Ranskalaiselokuva.
Huonoina puolina tässä elokuvassa oli omaperäisen musiikin puute ja Maggie Gracen roolihahmo, joka vaikuttaa enemmän vammaiselta, joka on nähyt perunan. Kuin etukenossa juoksenteleva kana, on Kim lievästi ärsyttävä hahmo. Onneksi hän on suurimman osan elokuvasta poissa kuvista.

Tähdet: ****

Movie update 10.11.2012

Kävin tuossa viime viikolla kirppariraidilla ja voi prkl, kun piti jo aikaisemmin tehdä tämä justku, muttakun en muistanut.
Tosiaan kävin kirpputorilla tilillä muhkeat kolmekymmentä euroa ja päädyin -yllätys yllätys - ostamaan elokuvia ja olen ihan tyytyväinen siihen, mitä sain.

En ole ennen nähnyt näitä elokuvia, joten eiköhän ole minun aika nähdäkkin, kun kerta olen SH -fani.

Häpeillen myönnän, että en ole ennen omistanut tätä kyseistä elokuvaa, mutta olen nähnyt sen ja leikkausjälki on aivan mahtavaa tämän elokuvan kohdalla.

Muistin, että olen kuullut tästä kulttielokuvasta jostakin ja ajattelin, että Fuck this! I'll buy this one!

Ja nyt kun tänään kävin vielä Prismassa päätin, että nyt ostan sen elokuvan, jota olen katsellut pitkän aikaa. Elokuvakeräilijöille pitää määrätä laki, joka kuuluu jotenkuten näin:

"Jos ole päättänyt ostaa jonkun elokuvan, älä katsele enään muita elokuvia."