Kunniattomat paskiaiset... Sitä
elokuvaa oli aluksi vain idea Quentin Tarantinon päässä. Tarantino
suunnitteli aluksi tekevänsä elokuvan Vegan veljeksistä, mutta
näyttelijät muuttuivat nopeasti liian vanhoiksi rooliinsa, joten
vuonna 2009, meille esitettiin Inglorious Basterds, eli näin
Suomalaisittain, Kunniattomat Paskiaiset.
Tekniset tiedot:
Alkuperäinen nimi: Inglorious
Basterds
Tuot.Vuosi: 2009
Ohjaaja:
Quentin Tarantino
Pääosissa: Brad
Pitt, Mélanie Laurent, Cristoph Waltz
Käsikirjoitus: Quentin
Tarantino
Musiikki: Useita
(mm. Ennio Morricone)
Kesto: 1h
33min
Potkaistaanpa
sitten käyntiin tämä Quentin Tarantinon superviikonloppu tällä
hänen tuoreimmalla elokuvallaan. Kunniattomat paskiaiset on groteski
ja inhottava elokuva, joka kuitenkin tekee pilkkaa omasta
groteskiuudestaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Se myös pilkkaa
Arjalaisten yksinkertaisuutta. Lisäksi
Kunniattomat paskiaiset tekee työn, johon harva Amerikkalaiselokuva
pystyy: Siitä vain noin 30% on englanninkielistä. Muuten siinä
puhutaan vain Ranskaa tai suurimmaksi osaksi Saksaa. En tiedä, onko
se totta, mutta kuulin jostain, että jotkut ihmiset olivat vaatineet
rahojaan takaisin nähtyään elokuvan olevan tekstitetty. Taas
saimme todistaa Amerikkalaisten laiskuuden elokuvissakäynnin ohella.
Saksalaiset ja Ranskalaiset kun ovat niin helvetin hyviä puhumaan
englantia. Ja mm. parhaiten Godzilla -elokuvistaan tunnettu Toho piti elokuvan ilmestymisen aikoihin kamppanjan, jossa luvattiin rahat takaisin, jos katsoja lähti ensimmäisen tunnin aikana salista.
Natsien
miehittämään Ranskaan sijoittuva, Kunniattomat paskiaiset alkaa
eräällä maailman kaikkien aikojen parhaimmista
dialogikohtauksista, jossa juutalaismetsästäjänä tunnettu Hans
Landa (Cristoph Waltz), koittaa löytää piileskeleviä juutalaisia
eräältä Ranskalaiselta maitotilalta. Hän tappaa kaikki
piileskelevät juutalaiset, mutta Shosanna Dreyfus (Mélanie Laurent)
pääsee nipin napin pakoon. Kolme vuotta myöhemmin, Kunniattomina
paskiaisina tunnettu terroristiryhmä, jota johtaa luutnantti Aldo
Rayne (Brad Pitt), aiheuttaa Hitlerille päänvaivaa. Ryhmä tappaa
natseja ja Apassi-Aldon komennosta, irroittavat heidän päänahkansa
intiaanityyliin. He, jotka jäävät henkiin, saavat pienen lahjan
Aldolta: Hakaristiarven otsaansa, koska siten heidät voi tunnistaa
natsiksi ilman univormua.
Samaan
aikaan Shosanna pitää pystyssä pientä elokuvateatteria, jossa
aiotaan näyttää Shosannaan ihastuneesta sotasankari Fredrick Zollerista
(Daniel Brühl), kertovaa elokuvaa.
Shosanna näkee tilaisuutensa tulleen. Hän aikoo kostaa perheensä
kuoleman koko Natsi-Saksan johtajien läsnäollessa. Nitraattifilmi
kun on erittäin tulenarkaa, aikoo hän polttaa teatterin maan
päälle. Paskiaisilla on jotenkuten samanlaisia tavoitteita. He
aikovat päättää koko toisen maailmansodan räjäyttämällä
elokuvateatterin. Kaikki nitoutuu yhteen säälimättömässä ja
ihmishenkiä säästämättömässä loppuhuipennuksessa, joka
tapahtuu juuri tuossa pienessä elokuvateatterissa.
Kunniattomat
paskiaiset on juuri niin groteski elokuva, miltä se kuulostaa.
Hahmot ovat nerokkaan typeriä, saksalaiset yksinkertaisia ja
elokuvan ilme vaikuttaa enemmän spagettiwesterniltä, kuin vakavasti
otettavalta, toiseen maailmansotaan sijoittuvalta elokuvalta. Onhan
Ennio Morriconen musiikkia lainattu tämän elokuvan tekemiseen.
Lisäksi muusiikissa kuullaan monia nykyisiä kappaleita, jotka
vaikuttavat sopivan elokuvaan, kuin nyrkki silmään. Sen lisäksi
kuullaan vielä vanhanaikaista orkesteritunnusmusiikkia.
Kyllähän
Kunniattomat paskiaiset sisältää lukemattomia historian epäkohtia
ja se laahaa välillä. Eikä Hitlerin näyttelijää voi missään
tapauksessa verrata Perikadon Hitleriin, mutta kaiken kaikkiaan tämä
on loistavaa viihdettä koko sen kaksi ja puoli tuntia.
Pisteet: 4/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisitko kiltti ja jättäisit kommentin? Luen ne kaikki ja vastaan parhaani mukaan. Olisin erittäin kiitollinen. Kiitos!